Luontoääniä

Ensimmäiset yöt elokuussa tuntui, kun olisi asunut viidakon keskellä, kiitos kookaburran ja gekkojen. Me nimitetäänkin kookaburraa apinalinnuksi. En ole koskaan nähnyt niitä, mutta todellakin kuullut sen, kun se neljän aikaan aamulla aloittaa. Gekot ovat myös yllättävän kova äänisiä ja ne jaksavat äänellä vuorokauden ympäri. Ne muistuttavat hyvin paljon heinäsirkkoja.

Lisää luontoa saatiin viime perjantaina, kun suunnattiin kohti Gold Coastin Hinderlandia ja Springbrookin kansallispuistoa. Meitä lähti kolme autollista: yksi täynnä saksalaisia, toinen intialaisia ja sitten me ”jämät” Santiagon kanssa loppujen saksalaisten Laura, Matthias ja Chris autossa. Santiago ajoi ja hyvä niin. Hän oli yllättävän rauhallinen kuski, kun neljä ihmistä jakaa eri mielipiteitään. Meidän autossa ei ollut karttaa eikä GPS:ää eikä me edes tiedetty puiston nimeä. Joten ei ollut yllätys, että me käytettiin 35km matkaan reilut kaksi tuntia. Meillä oli hirveän hauskaa, joten ei haitannut autoseikkailu. Ajettiin kolme kertaa ympäri samaa liikenneympyrää ja arvottiin oikeaa suuntaa. Ja totta kai pidettiin valokuvaus taukoja. Me nähtiin matkalla paljon wallabiesseja. Ne ovat hieman kenguruja muistuttavia eläimiä.
Springbrook on 900m korkeudessa oleva tasanko/nyppylä, josta näkee takaisin rannikolle asti. Meidän patikka reissu oli todella hieno keskellä sademetsää (sanan mukaisesti oli aika kostea päivä) kiertäen useita vesiputouksia. Ilmeisesti ei olisi tarvinnut matkustaa Darwiniin asti, että voi kokea sademetsän (tosin Darwin on trooppisempi kuin kylmän alueen sademetsä).

Lisaa Kuvia reissulta.

Lauantaina vierailtiin Currambin Wildlife Sanctoryssa, josta löytyi kaikenlaisia Australian eläimiä.

Vasemmalla Jacklin (Kanada), Charlie, Desiree ja ylhaalla Johan (Ruotsi)

Harmi, että piti mennä eläintarhaan vierailemaan, että pääsi näkemään koala karhun. Mutta ne olivat todella söpöjä karvapalloja, joista törrötti pienet kädet ja jalat. Kenguruista, wallabiesta, krokotiileista ja dingoista en jaksanut enää olla niin innoissani, kun olen nähnyt ne luonnossa. Tarhassa kuulin myös, että joka kolmannen itärannikon Queensland kodin katolta löytyy mustapäinen python. Ja myös opossumit ovat tavallinen näky katolla. Kaksi viikkoa sitten kuultiin kolmena yönä, kun jokin käveli/laahusti meidän katolla eli ehkä se olikin siis python tai opossumi, vaikka kämppisten mielestä se kuulosti ihmiseltä.

Ma tiedan miksi pukeudun ensi halloweenina

Sunnuntai-aamulla minulla oli ryhmätyötapaaminen ja kävin uimassa sen jälkeen. Iltapäivällä noin kahden aikaan oli matkalla takaisin kotiin, kun ukkonen teki tuloaan. Eräs auto pysähtyi minun kohdalle ja keski-ikäinen mies, joka näytti siltä että asuu vielä äitinsä luona kysyi minulta minne olen menossa? Kohta on tulossa sade, joten se voi viedä minut kotiin, etten kastu. Minä olin noin 200m kotoa, joten toivoin vaan ettei se jää seuraamaan minua. Sitten se kysyi mitä olen kotoisin, kun kieltäydyin kyydistä. Tässä vaiheessa olisin juossut jo varmaan karkuun, ellei minulla olisi ollut salitavaroita, koulukirjoja ja läppäriä mukana. Mies onneksi jatkoi matkaansa. Minun kämppiksille kävi sama pari kuukautta sitten, kun ne käveli yöllä kotiin kaksi jätkää yritti saada niitä autoon, mutta sunnuntai-ilta päivänä tuo on ihan uskomatonta. Sen tiesin, ettei täällä pidä liikkua yöllä yksin, mutta kyllä päivällä pitäisi saada liikkua ja lenkkeillä rauhassa. Varsinkin kun koko alue näyttää rauhalliselta ja omakotitalot todella kalliilta.

Joulu on tulossa, mutta minun aivot ei vaan pysty yhdistämään joulukuusta ja palmuja samaan kuvaa.