Positiivisia talousuutisia

Mä sain viime viikolla salmiakkia :) parasta antia koko viikolta. Anne vanhemmat tuli Suomesta käymään ja he toivat karkkia.

Torstaina tuli positiivisia talousuutisia. Australian dollarin kurssi meni alas, minkä kunniaksi ostin lihaa, varasin lennot joululomalle (kirjoittelen niistä myöhemmin) ja kävin shoppailemassa lauantaina. Aiemmin 1e oli noin 1,5AUD, mutta nyt 1e on 2AUD. Pitäisi varmaan ostaa kaikki tuliaisetkin.

Lauantaina meillä oli bileet. Kutsuttiin kämppisten kanssa kaikki kaverit, joita tunnetaan täältä. Ajateltiin, että ehkä 10-20 henkee kaiken kaikkiaan tulee, kun ihmiset matkustelee paljon viikonloppuina. Loppujen lopuksi porukkaa taisi olla neljänkymmenen paikkeilla. Paljon kavereiden kavereita ja ihmisiä, joita en edes tuntenut. Mutta hauskaa oli ja eikä kämppä edes tuhoutunut.

Tästä onkin luontevaa siirtyä Australian kierrätyspolitiikkaan, jota ei siis ole olemassa. Meidän pileistä tuli 10 pussia roskaa. Mitään ei biojätteitä, paperia, lasia tai metallia erotella. Edes pulloja ei kierrätetä. (paitsi Etelä-Australian osavaltiossa) Mikä on aivan käsittämätöntä. Täällä on paljon pieniä asioita, joita olisi helppoa tehdä luonnon eteen. Kuten esimerkiksi yksityisautoilu kierrättämisen lisäksi. Julkinen liikenne ei liiku kovinkaan tiheästi ja useimmiten on 10min myöhässä. Myöhästely ei ole mikään ihme, lähes jokainen maksaa käteisellä ja lisäksi kuskille pitää kertoa minne menee (hinta tulee etäisyyksien mukaan). Lisäksi moni vielä jutustelee ja kyselee neuvoa kuskilta. Australian no worries asenne :) Sinänsä mukavaa, ettei ihmisillä tunnu olevan niin kiire ja apua oikeasti saa, mutta ei kovinkaan tehokasta. Eikä reitit ole kattavia. Hyvin harva kävelee jalkakäytävillä (jotka on ehkä hämeenkadun pyöräkaistan levyisiä) Pyöräilijöille on omia kaistoja, jonkin verran, mutta yksi kaverini sanoi, että pyöräily täällä on aika vaarallista. Asenne yksityisautoiluun taitaa olla aikalailla sama kuin Amerikassa. Mulle tulee hyvin vihreä olo täällä, kun monet asiat jotka vaan on ollut itsestään selvyyksiä Suomessa, ei toimi täällä.

POJAT
palauteboxiin kilahti viestejä, ettei mun kuvissa näy yhtään poikia. Lukijakunnassa oli suuri hämmennys ettei Australiassa ole poikia. Siis tasa-arvon vuoksi korjataan tilanne:

Joka keskiviikkoinen BBQ, yo-kunta tarjoaa ilmaisen ruuan (eli paahtoleipää ja pihvi). Vasemmalta: Sofia (Suomi), Tero (Suomi), Vicky (Tanska), Guisella (Chile), Kathrine (Sveitsi), Santiago(Argentiina), Benni (Saksa), minä ja Desiree (Kanada)

Santiagon luona viettämässä iltaa (ei yhtää poseerata) vasemmalta: Johan (Ruotsi), Santiago. Toinen rivi vasemmalta: Vicky, Desiree, minä, Kathrine, Flor (Argentiina). Lattialla: Anne (Suomi), Tero, Ingnasio (Chile, hyvä kitaran soittaja, esiintyi koulun music festissä) ja Lisa (Saksa)

Viimeisenä pisimmät pojat, jotka tunnen (vrt. mä olen 167cm pitkä). Vasemmalla Anders (Ruotsi) ja Brendon (Alaska):

.................................................................................................

Monikultuurinen vitsi, jonka Chen kertoi englannin tunnilla:
Opettaja antoi luokassa oppilaille tehtäväksi kertoa oma mielipide ruuan puutteesta:
Amerikkalainen kysyi:"Mitä on puute?"
Korealainen kysyi:"Mitä on ruoka?"
Kiinalainen kysyi: "Mikä on oma mielipide?"

(Chen on Kiinasta)