Suurin osa maisemista oli karua: punaista hiekkaa ja pensaita, joita halkoi viivasuorat tiet.
Mutta osa maisemista oli älyttömän hienoja ja jotain aivan muuta kuin Suomessa.
Puolet matkasta sää oli kylmää ja tuulista.
Minulla on t-paita, pitkähihainen, huppari ja takki. Joista huolimatta palelin.
Mutta päästessä pohjoiseen ei 34C lämpötilassa ja 70% ilmankosteudessa (vrt. normaali huoneilman kosteus on reilu 25%) tarvinnut tehdä mitään ja silti tuli hiki. (HUOM! nyt on talvi, vaikea kuvitellakaan mitä kesä on)
Torstaina 21.8 lähdin kohti Alice Springsiä. Taas yksi aikainen aamu lentokentällä. Alice Springs on 20000 asukkaan kaupunkin suurin piirtein keskellä Australiaa. Suurin osa asukkaista on aboriginaaleja. AS:llä on melko huono maine, tavalliset ongelmat huumeiden, alkoholin ja väkivallan kanssa. Hostelli, jossa yövyin oli todella siisti ja meillä oli dormihuoneissa jopa omat vessat. Ja hostellissa oli jopa lämmittimet J Suurin osa asukkaista oli menossa tai tulossa samanlaiselta reissulta kuin minne minä tähtäsi ja niinpä huoneessani olikin kaksi tyttöä Jonsook ja Saori, joiden kanssa matkasin koko viikon.Perjantaina meillä oli aikainen lähtö jo viideltä. Seitsemän hengen porukalla lähdettiin kohti Ulurua. Päivällä patikoitiin Kings Canionissa (Australian versio Grand Canionista) ja auringon laskua saavuttiin katsomaan Uluruun. Koko tämän reissun aikana näin joka ikisen auringon nousun ja laskun. Auringon laskiessa Ulurun väri muuttui ja kun aurinko painui horisonttiin me lähdimme läheiselle leirintäalueelle. Mahtavan päivällisen jälkeen (naudanliha pihvit ja grillivihannekset) painuimme nukkumaan taivasalla. Me nukuimme swagateissa, telttakangaspusseissa, joissa on patja. Makuupussin sisällä ei ollut ollenkaan kylmä vaikka lämpötila laski lähelle nollaa. Eriasia olikin sitten makuupussista nouseminen puoli viideltä aamulla.
Lauantaina lähdimme aamupalan jälkeen leiristä takaisin Uluruun. Aikaisemmin mietin, että onko se kivi nyt niin ihmeellinen. Ymmärrän siis että se on Aboriginaaleille pyhä, mutta onko se meille muille niin ihmeellinen. Mutta kun aamulla seisoin sen juurella ja se kohoaa jopa 348m korkeuteen ja on ympärysmitaltaan 9,4km oli se aika vakuuttava keskellä ei mitään. Auringon noustessa kiersimme sen ympäri. Erämaassa oli uskomattoman kylmä ja ilman Jatan hyviä vinkkejä enpä olisi tajunnut pakata villasukkia ja pipoa mukaan. Vaikka päivällä aurinko paistoi, tuuli oli niin kova, etten halunnut luopua piposta.
Lauantaina oli toinen yö AS:ssä samassa hostellissa Havens ja sunnuntaiaamuna lähdettiin uuden porukan kanssa kohti Darwinia. Matka Darwiniin oli 1500km (tiessä oli yksi mutka, josta varoitettiin liikennemerkillä) ja se tehtiin kolmessa päivässä. Jo ensimmäisenä päivänä huomasi että suunnattiin kohti pohjoista ja voisi jopa sanoa että ensimmäinen yö su-ma oli yö, jolloin en palellut. Matka oli hieno ja seurakin hyvää, vaikka neljäsosa oli saksalaisia J Saksalaisia on australiassa paljon ja kuulemma muitakin suomalaisia kuin minä. Matkan varrella nähtiin muun muassa Devils Marbels, uitiin kuumassa lähteessä, melottiin Kathrine Gorgessa ja uitiin Edith fallsissa (omalla riskillä, makean veden krokotiilien seassa)
Leirintaalueen kalkkunat Chrismas ja Next Christmas. 
Saavuttaessa kohti pohjoista, saavuttiin myös krokotiilialueille. Australiassa on kahden tyyppisiä krokotiileja, suolaisen- ja makeanveden. Makeanveden krokotiilit ovat hieman pienempiä eivätkä ole kiinnostuneita syömään ihmisiä, ehkä ne puraisee jos tökkii kepillä. Makeanveden krokotiilejä löytyy vain makeanveden alueilta. Kuitenkin suolaisenveden krokotiileja on sekä makeassa että suolaisessa vedessä ja ne ovat sen verran kookkaita että niille kelpaa ihminenkin. Joten ei ihmekkään, että ennen reissua piti kirjoittaa vastuuvapautus lappu. Mutta ne alueet jossa me uitiin ja melottiin piti olla vapaita suolaisenveden krokotiileistä. Näillä alueilla käytettiin pyydyksiä ja krokotiilit siirrettiin toiseen paikkaan. Koska oli kuiva kausi, eivät krokotiilit liiku alueelta toiselle, joten uimisen piti olla melko turvallista.
Samalla kun saavuttiin kohti pohjoista, maisemat muuttuivat vihreimmiksi ja minä ainakin pidin tästä osuudesta enemmän kuin ensimmäisestä. Tiistai-iltana saavuttiin kuumaan ja hikiseen Darwiniin. Darwin on Pohjoisen Terretorian suurin kaupunki ja täynnä turisteja. Minä yövyin YouthShackissä, josta ei ehkä tarvitsisi sanoa enempää. Onneksi pääsin lähtemään kuudelta taas seuraavana aamuna.
Keskiviikon ja torstain pyörimme Kakadun kansallispuistossa. Maisemat oli toinen toistaan hienompia ja meidän kuski/opas selitti ja tiesi paljon. Verrattuna aiempaan viikkoon päivät oli aktiivisempia ja kuuma ilma teki patikoinnista hieman raskaampaa. Toisaalta osa tiestä oli töyssyistä hiekkatietä, jota saattoi halkoa puolen metrin syvyinen joki. Kuulemma näiden teiden takia oli kyseinen firma haastettu oikeuteen, kun joku nainen oli kolauttanut päänsä. Tästä johtuen kuski sanoi varmaan kolme neljä kertaa, että edessä on hyvin epämukava matka, pitäkää hyvää huolta arvokkaista tavaroista jne.
Torstaina oli aika palata kaupunkiin. Yövyin vielä yhden yön Darwinissa. Sattumalta tapasin hostellilla kaksi tyttö Ulurun retkeltä ja kävin heidän kanssa päivällisellä. Perjantain vietin Claren kanssa, jonka tapasin Kakadussa. Kävimme Crockodile Cavessä, jossa oli matelijoita ja krokotiilejä. Krokotiilit oli huomattavasti isompia, kuin ne mitä luonnossa näin. Minä en pystynyt ottamaan harmitonta käärmettä syliin, mutta krokotiilinpoikasta pidin sylissä.
Kävimme Claren kanssa myös Museum and art galleryssä, jossa oli esillä Darwinin historiaa ja aboriginaalien töitä. Hieno näyttely, mutta taidetta enemmän taidan arvostaa luontoa. Illalla kävin vielä syömässä kavereiden kanssa, jotka palasi vasta perjantaina Kakadussa. Illalla olin uskomattoman väsynyt, lähes kaksi viikkoa huonoilla yöunilla ja nuokkumisella bussissa/lentokoneessa. Lauantaiyönä lensi takaisin Brisbanen, josta saavuin junalla Gold Coastille kahdeksan aikaan lauantaiaamuna.
Yhteenvetona reissusta voin sanoa, että vaikka en ole ryhmämatkojen fani oli reissu hieno ja tapasin todella erilaisia ja mukavia kavereita. Opin muun muassa, että suomalainen xylitol-purkka on pop Etelä-Koreassa. Opin miten sanotaan japaniksi minun nimi on Mari (en tosin enää muista miten se alkaa) Juttelin jenkin kanssa armeijasta, politiikasta, Arnod Schwartzenegeristä (Shannon on Californiasta) ja monien kanssa puhuttiin koulutuksesta.
Suurin osa keski-osasta on eramaata, saatettiin aja pari tuntia ilman vastaan tulijoita, mutta heti kun oli jotain nakemisen arvoista oli myos naita:
Jostain ihmeesta tuli kamala kasa turisteja, joita ei kuitenkaan tiella nakynyt. Valokuvien rajaaminen oli vaikeaa, jos ei halunnut kaiken maailman vieraita tyyppeja mukaan.
Reilu viikko ilman sähköpostia, facebookkia ja kännykkää (suurimmassa osassa retkeä oltiin kuuluvuuden ulkopuolella) oli aika rentouttavaa. Lisäksi sain aika laajan kuvan Australian luonnosta, kulttuurista ja historiasta. Ehdottomasti mielenkiintoisimpana pidän aboriginaalien asemaa tänä päivänä. Se kuva minkä aboriginaaleista saa esimerkiksi AS:ssä on aivan eri mikä on aboriginaalien elämä kaupunkien ulkopuolella omissa kommuuneissa. Matka olisi minun mielestä voinut olla erähenkisempi ja fyysisesti raskaampi, mutta toisaalta ymmärrän että viikossa matkattiin lähemmäs 2500km, mikä tarkoittaa monta tuntia bussissa. Hiustenkuivaajat ja meikit voisi kuitenkin jättää telttaillessa kotiin, mutta jokainen matkaa tyylillään.
Hyvin hyvin väsyneenä saavuin lauantaiaamuna kotiin ja yllätyksenä kanadalaiset olivat saapuneet. Charlie ja Desiree vaikuttavat todella mukavilta ja lisäksi tapasin Desireen äidin. Desiree opiskelee lakia ja Charlie kriminologiaa. Desiree tekee kandin täällä ja Charlie maisterivaiheen opinnot. Ensimmäinen on 25 ja Charlie 24 vuotta vanha. Desiree muutti nyt vasta pois kotoa, mutta molemmat vaikutti hauskoilta tyypeiltä, joiden kanssa on varmasti helppo tulla toimeen. Ainakin tiskipöytä on siisti J Luulen, että tästä minun soluvaiheesta tulee helppo.
Kuvia matkalta löytyy lisää täältä:
HUOM! kaikki kuvat, jotka lisään blogiin tallentuu tänne. Jos vaikka haluatte vilkuilla kuvia isompana. Kaikki tulevaisuudessakin tänne tulevat kuvat, menee samaan paikkaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti